Lentoonlähtö vesilentokoneella

Lentoonlähtöä ennen ohjaaja suorittaa moottorin koekäytön suuremmalla tehoasetuksella. Tämän voi muutkin vesilläliikujat havaita äänestä helposti. Kun moottoria koekäytetään, se ei välttämättä vielä osoita aiottua lentoonlähtösuuntaa. Koekäyttö kestää yleensä noin minuutin, jonka jälkeen tehdään loput lentoonlähtövalmistelut.

Lentoonlähtö suoritetaan aina kun mahdollista vastatuuleen. Lentokoneen siipi alkaa kantaa, kun nopeutta suhteessa ilmaan on riittävästi. Hyvä vastatuuli avustaa ja nopeuttaa irtoamista veden pinnasta.

Viimeiseksi nostetaan kellukkeiden vesiperäsimet ylös ja asetetaan laskulaipat. Ennen lentoonlähtöä lentäjä tarkistaa edessä olevan vesialueen arvioiden tarvittavan lentoonlähtömatkan, merimerkit, pyydykset, tuulen suunnan sekä ennakoi muiden vesilläliikkujien sijainnin lentoonlähdön aikana. Moni lentäjä laittaa myös laskuvalonheittimen päälle, jotta muut vesilläliikkujat tietävät lähtökiidon alkavan.

Tyypillisesti lentoonlähtömatka on luokkaa 200-600 metriä, mutta lentäjän pitää valmistautua myös lentoonlähdön keskeytykseen, joten vesialuetta on hyvä olla käytettävissä noin kilometri.

Lentoonlähdön aikana plaanausvaiheessa vesilentokoneella voi kääntyä ja muuttaa lähtökiidon suuntaa, jos edessä on vaikuttavaa liikennettä tai esteitä. Lentoonlähdön keskeytyksestä pysähtymiseen ei mene kovin pitkää matkaa, koska koneen nokkaa voidaan nostaa ylös ja veden vastus jarruttaa voimakkaasti.

Lentoonlähdössä vesilentokone väistää muita vesilläliikkujia niin pitkälle kuin mahdollista. Tästä lisää sääntöosuudessa. Ajoittain kaukana olevaa vesikulkuneuvoa väistetään nousemalla hyvissä ajoin ilmaan: tällöin kulkuneuvoon suhtaudutaan kuten esim. luotoon tai saareen. Kohti tuleva vesilentokone ei siis ole tässä mielessä uhka. Koneen irtoamisen jälkeen lentonopeutta kerätään matalalla turvallisuuden vuoksi.

PALAUTETTA:

REKISTERÖIDY

KIRJAUDU SISÄÄN